Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1944.

Asetus

Vapaudenristin ritarikunnasta.

Puolustusministerin esittelystä vahvistetaan Vapaudenristin ritarikunnalle seuraava ohjesääntö:

1 §.

Vapaudenristin kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana Suomen puolustusvoimain päällystöön, alipäällystöön ja miehistöön kuuluville sotilaallisista ansioista sekä puolustusvoimain palveluksessa oleville tai muutoin puolustusvoimain hyväksi työskenteleville siviilihenkilöille puolustusvoimiin kohdistuvasta ansiokkaasta toiminnasta.

Vapaudenristi voidaan antaa sodan aikaisista ansioista myös Suomen puolustusvoimiin kuuluville joukko-osastoille sekä suomalaisille järjestöille ja laitoksille.

Vapaudenristin kunniamerkki voidaan antaa myös vieraan valtion kansalaiselle.

2 §.

Vapaudenristin kunniamerkkejä antaa

Vapaudenristin ritarikunnan suurmestari.

Suurmestarina on Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö (lue tasavallan presidentti), kuitenkin niin, että Suomen Marsalkka, vapaaherra Mannerheim on suurmestarina elinaikansa.

3 §.

Vapaudenristin kunniamerkit ovat seuraavat:

Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan. Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali. Erityisen rintamasuorituksen tai sodanaikaisen johtajatoiminnan erikoiseksi palkitsemiseksi voidaan 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen ja miekkoineen sekä 1., 2., 3. ja 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen antaa sotilashenkilöille tammenlehvällä koristettuna.

4 §.

Vapaudenristin erikoiskunniamerkit ovat seuraavat:

Vapaudenristin 1. luokan Mannerheimristi, Vapaudenristin 2. luokan Mannerheimristi, 1. luokan Vapaudenmitali ruusukenauhassa, Vapaudenristin kultainen ansiomitali, Vapaudenristin sururisti sekä Vapaudenristin surumitali.

5 §.

Vapaudenristi annetaan sotilashenkilölle miekkoineen ja siviilihenkilölle ilman miekkoja. Vapaudenmitali annetaan sotilashenkilölle ja Vapaudenristin ansiomitali siviilihenkilölle.

Poikkeustapauksissa voidaan sodan aikana, Vapaudenristi miekkoineen ja Vapaudenmitali antaa myös siviilihenkilölle.

6 §.

Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää Vapaudenristin Mannerheim-ristin ritariksi.

Uusiutuneista samanlaisista ansioista voidaan Suomen puolustusvoimain sotilaalle suoda toisen kerran Vapaudenristin 2. luokan. Mannerheim-risti.

7 §.

1. luokan Vapaudenmitalin ruusukenauhassa ritarikunnan suurmestari antaa omasta aloitteestaan korkeammalle, eri aselajeista kokoonpannun yhtymän komentajalle erityisen menestyksellisesti suoritettujen sotatoimien palkitsemiseksi.

8 §.

Vapaudenristin kultaisen ansiomitalin ritarikunnan suurmestari antaa omasta aloitteestaan erikoisen suurista ansioista.

9 §.

Vapaudenristin sururisti annetaan kaatuneen sotilaan omaiselle muistolahjaksi.

10 §.

Vapaudenristin surumitali annetaan muistolahjaksi sotatarviketeollisuustyössä tai muissa puolustusvoimain johtamissa tahi maanpuolustuksen hyväksi suoritetuissa töissä sodan aikana surmansa saaneen omaiselle.

11 §.

Vapaudenristin suurristi miekkoineen ja ilman miekkoja voidaan erikoisen suurena kunnianosoituksena antaa jalokivineen.

12 §.

3. ja 4. luokan Vapaudenristi sekä 1. ja 2. luokan Vapaudenmitali koristettuna punaisen ristin merkillä voidaan antaa puolustusvoimain lääkintähenkilökuntaan kuuluvalle sekä siviilihenkilölle puolustusvoimain hyväksi suoritetusta sairaanhoidon ja muun ihmisystävällisen toiminnan ansioista.

13 §.

Vapaudenristin suurristi miekkoineen on kultakehykseen valettu valkeasta emaljista valmistettu kunniamerkkiristi, joka on 53 mm korkea ja leveä. Keskustassa on valkeasta emaljista tehty kultareunainen heraldinen ruusu mustalla pohjalla kapean kultaisen renkaan ympäröimänä. Ristin haaroihin on upotettu kultainen hakaristi. Ristin yläosaan kiinnitetään kultainen 26 mm leveä ja 20 mm korkea laakeriseppele, jossa on Karjalan vaakunan aseistetut panssaroidut käsivarret.

Kun ritarikuntaristi annetaan sodanajan ansioista, kiinnitetään se 102 mm levyiseen punaiseen läikehtivään nauhaan, jonka molemmista reunoista 2 mm etäisyydellä on 3 mm leveä valkoinen juova. Milloin ritarikuntaristi annetaan rauhanajan ansioista, kiinnitetään se 102 mm levyiseen keltaiseen läikehtivään nauhaan, jonka molemmista reunoista 2 mm etäisyydellä on 3 mm leveä punainen juova. Nauha kulkee oikealta olalta vasemmalle kupeelle.

Miekkoineen annettuun suurristiin kuuluva rintatähti on hopeinen viisikärkinen ritarikuntatähti, joka kiinnitetään rinnan vasemmalle puolen. Etäisyys keskipisteestä, sädekimppujen kärkiin on 44 mm. Keskustassa, jonka läpimitta on 33 mm, on valkeasta emaljista tehty kultareunusteinen heraldinen ruusu kultaisen hakaristin päällä mustalla emaljipohjalla ja sitä ympäröi renkaan muotoinen kultaan upotettu punainen kehys, jossa on kultaisin kirjaimin sanat “Isänmaan puolesta”. Rintatähden miekat sijoittaan siten, että miekankahvat ovat rintatähden kahden alaspäin suunnatun sädekimpun päällä. Keskikuvio peittää miekat, joiden kärjet tulevat jälleen esiin suoraan ylöspäin suuntautuvan sädekimpun molemmin puolin.

Suurristi ilman miekkoja on samanlainen kuin miekkoineen annettava ritarikuntaristi, mutta ritarikuntaristin yläosaan kiinnitetystä seppeleestä puuttuvat aseistetut panssaroidut käsivarret ja seppeleen oikea puolisko on laakeri- ja vasen puolisko tammenlehvistä. Ritarikuntaristi kiinnitetään samaan keltapunaiseen nauhaan kuin rauhanajan ansioista miekkoineen annettu.

Ilman miekkoja annettuun suurristiin kuuluva rintatähti on samanlainen kuin miekkoineen annettu, mutta siitä puuttuu sanottu tunnus.

14 §.

Rintatähtineen ja miekkoineen annettuun 1. luokan Vapaudenristiin kuuluva risti on samannäköinen kuin suurristi, mutta sen korkeus ja leveys on 49 mm ja se kiinnitetään kaulaan sodanajan ansioista annettuna 41 mm leveällä punaisella läikehtivällä nauhalla, jonka molemmista reunoista 1,5 mm etäisyydellä on 2 mm leveä valkoinen juova, ja rauhanajan ansioista annettuna 41 mm leveällä keltaisella läikehtivällä nauhalla, jonka molemmista reunoista 1.5 mm etäisyydellä on 2 mm leveä punainen juova.

Rintatähtineen annettu 1. luokan Vapaudenristi ilman miekkoja on samanlainen kuin miekkoineen annettava ritarikuntaristi, mutta seppelekuvio on samannäköinen kuin ilman miekkoja annettavassa suurristissä. Ritarikuntaristi kiinnitetään samanlaiseen keltapunaiseen nauhaan kuin rauhanajan ansioista miekkoineen annettu.

Tähän kunniamerkkiin kuuluvat rintatähdet ovat samannäköiset kuin miekkoineen ja ilman miekkoja annetut suurristin rintatähdet, mutta etäisyys keskipisteestä sädekimppujen kärkiin on 41 mm ja keskiosan halkaisija on 29 mm. Rintatähdet kiinnitetään rinnan vasemmalle puolen.

15 §.

1. luokan, Vapaudenristit miekkoineen ja ilman miekkoja ovat samanlaiset kuin 14 §:ssä mainitut ritarikuntaristit.

16 §.

2. luokan Vapaudenristi miekkoineen on samannäköinen kuin suurristi miekkoineen, mutta sen korkeus ja leveys on 40 mm, ja se kiinnitetään rintaan sodanajan ansioista annettuna 31 mm leveällä, nauharuusukkeella varustetulla, punaisella läikehtivällä nauhalla, jonka molemmista reunoista 1 mm etäisyydellä on 1,5 mm leveä valkoinen juova, ja rauhanajan ansioista annettuna 31 mm leveään keltaiseen läikehtivään nauhaan, jonka molemmista reunoista 1 mm etäisyydellä on 1,5 mm leveä punainen juova.

3. luokan Vapaudenristi ilman miekkoja on samanlainen kuin miekkoineen annettava, mutta seppelekuvio on samannäköinen kuin ilman miekkoja annettavassa suurristissä. Ritarikuntaristi kiinnitetään samanlaiseen keltapunaiseen läikehtivään nauhaan kuin rauhanajan ansioista miekkoineen annettava.

17 §

2. luokan Vapaudenristi miekkoineen on samankokoinen kuin 2. luokan Vapaudenristi, mutta se on mustaa hapetettua rautaa. Keskikuviossa oleva heraldinen ruusu, ristin haaroissa oleva hakaristi ja seppelekuvio ovat kullattua hopeaa. Ritarikuntaristi kiinnitetään rintaan sodanajan ansioista annettuna 31 mm leveällä, nauharuusukkeella varustetulla, punaisella läikehtivällä nauhalla, jossa on kaksi 2 mm leveätä valkoista juovaa, joiden välissä on 4,5 mm leveä punainen keskijuova, ja rauhanajan ansioista annettuna 31 mm leveällä, keltaisella läikehtivällä nauhalla, jossa on kaksi 2 mm leveätä punaista juovaa, joiden välissä on 4,5 mm leveä keltainen keskijuova.

3. luokan Vapaudenristi ilman miekkoja on samankokoinen kuin miekkoineen annettava, mutta se on valmistettu tummansinisestä emaljista ja upotettu kullattuun hopeaan. Keskikuviossa oleva heraldinen ruusu, ristin haaroissa oleva hakaristi ja seppelekuvio, joka on samanlainen kuin ilman miekkoja annetussa suurristissä, on kullattua hopeaa. Ritarikuntaristi kiinnitetään rintaan samanlaisella keltapunaisella läikehtivällä nauhalla kuin rauhanajan ansioista miekkoineen annettava.

18 §.

4. luokan Vapaudenristi miekkoineen on samannäköinen ja -suuruinen kuin 3. luokan Vapaudenristi miekkoineen, mutta keskikuviossa oleva heraldinen ruusu, ristin haaroissa oleva hakaristi ja seppelekuvio on tehty hopeasta. Ritarikuntaristi kiinnitetään rintaan samanlaisella nauhalla kuin 3. luokan Vapaudenristi miekkoineen.

5. luokan Vapaudenristi ilman miekkoja on samanlainen kuin 3. luokan Vapaudenristi ilman miekkoja, mutta se on upotettu hopeaan. Keskikuviossa oleva heraldinen ruusu, ristin haaroissa oleva hakaristi ja seppelekuvio, joka on samanlainen kuin ilman miekkoja annetussa suurristissä, on tehty hopeasta. Ritarikuntaristi kiinnitetään rintaan samanlaisella keltapunaisella läikehtivällä nauhalla kuin ilman miekkoja annettu 3. luokan Vapaudenristi.

19 §.

Kun Vapaudenristi annetaan sodanajan ansioista, merkitään kääntöpuolen keskikohdalle kyseisen sodan alkamisvuosi. Vuosiluku on 4. luokan Vapaudenristissä hopean ja ylemmän luokan risteissä kullan värinen.

20 §.

1. luokan Vapaudenmitali on tehty hopeasta ja sen halkaisija on 30 mm. Etusivulla on Suomen vaakunan leijonan kruunattu pää ja panssaroitu, miekalla aseistettu leijonan käsivarsi sanojen ,,Urheudesta” – ,,För tapperhet” ympäröimänä, joita sanoja erottaa kaksi heraldista ruusua. Kääntöpuolella on laakeriseppeleen sisällä sanat ,,Suomen kansalta” ja sen sodan alkamista osoittava vuosiluku, jonka aikaisista ansioista mitali annetaan. Kun mitali annetaan rauhanajan ansioista, on se muutoin samanlainen kuin sodanajan ansioista annettu, mutta etusivulla on ,,Urheudesta” – ,,För tapperhet” sanojen asemesta sanat ,,Isänmaan puolesta” – ,,För fosterlandet” ja kääntöpuolella laakeriseppeleen sisällä sanat ,,Suomen kansalta”.

Mitali kiinnitetään rintaan 31 mm leveällä sinisellä läikehtivällä nauhalla, jossa on 2,5 mm etäisyydellä kummastakin; reunasta 1,5 mm leveä valkoinen juova.

21 §.

Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali on samanlainen kuin rauhanajan ansioista annettava 1. luokan Vapaudenmitali, mutta se kiinnitetään rintaan 31 mm leveällä vihreällä nauhalla, jossa on 7 mm leveä musta keskijuova ja 2 mm etäisyydellä molemmista reunoista 3 mm leveä punainen juova.

22 §.

2. luokan Vapaudenmitali on sekä sodan- että rauhanajan ansioista annettuna samansuuruinen ja -näköinen kuin 1. luokan Vapaudenmitali, mutta se on tehty pronssista. Mitali kiinnitetään rintaan 31 mm leveällä punaisella läikehtivällä nauhalla, jossa on 1 mm etäisyydellä kummastakin reunasta 4 mm leveä keltainen juova.

23 §.

Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali on samanlainen kuin rauhanajan ansioista annettava 2. luokan Vapaudenmitali, mutta se kiinnitetään rintaan samalla nauhalla kuin 1. luokan ansiomitali.

24 §.

Vapaudenristin 1. luokan Mannerheimristi on samannäköinen kuin 1. luokan Vapaudenristi miekkoineen, mutta se on, lukuunottamatta keskikuviossa olevaa heraldista ruusua, tehty mustasta emaljista. Ritarikuntaristi kiinnitetään kaulaan samalla nauhalla kuin sodan ansioista annettu 1. luokan Vapaudenristi miekkoineen. Ritarikuntaristin juokseva numero on upotettuna kääntöpuolelle kultaisin numeroin.

25 §.

Vapaudenristin 2. luokan Mannerheimristi on 46 mm korkea ja leveä risti, joka on tehty mustasta emaljista ja valettu kultaan. Keskiosaan on sijoitettu Vapaudenristin heraldinen ruusu valkeasta emaljista ja sitä ympäröi 26 mm leveä ja 20 mm korkea kultainen laakeriseppele Karjalan vaakunan panssaroituine, aseistettuine käsivarsineen. Ristin haaroissa on upotettuna. kultainen hakaristi. Risti kiinnitetään ilman nauhaa rinnan vasemmalle puolen. Ritarikuntaristin juokseva numero kaiverretaan kääntöpuolelle.

Toisen kerran suodun Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin tunnuksena on ritarimerkkiin liittyvä solki, jonka muodostaa kaksi ristikkäin olevaa pienoiskokoista, 31,5 mm pituista, mustaksi patinoitua marsalkansauvaa, joitten helat ovat kullattuja ja joita kutakin koristaa seitsemän leijonia kuvaavaa kullattua kohoumaa. Ylös oikealle osoittava marsalkansauva on päällimmäisenä.

26 §.

1. luokan Vapaudenmitali ruusukenauhassa on samanlainen kuin sodanajan ansioista annettava 1. luokan Vapaudenmitali, jonka nauhaan kuitenkin on sovitettu nauharuusuke.

27 §.

Vapaudenristin kultainen ansiomitali on samanlainen kuin 1. luokan ansioitani, mutta se tehdään kullasta ja kiinnitetään rintaan samanlaisella nauhalla kuin muut ansiomitalit.

28 §.

Vapaudenristin sururisti on samanlainen kuin miekkoineen annettava 4. luokan Vapaudenristi, mutta se kiinnitetään rintaan 31 mm leveällä mustalla nauhalla, jossa on nauharuusuke.

29 §.

Vapaudenristin surumitali on samanlainen kuin Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, mutta se kiinnitetään rintaan 31 mm leveällä mustalla nauhalla.

30 §.

Kun 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen tai ilman rintatähteä annetaan tammenlehvineen, kiinnitetään 22 mm korkea pystysuorassa oleva tammenlehvä seppelekuvion yläreunan keskikohtaan. Kun 2. luokan tai alemman luokan Vapaudenristi annetaan tammenlehvineen, kiinnitetään 18 mm korkea pystysuorassa oleva tammenlehvä kunniamerkin nauhaan siten, että lehvän alareuna koskettaa seppelekuvion yläreunaa. 1. ja 2. luokan Vapaudenristin tammenlehvä on kultaa, 3. luokan kullattua hopeaa ja 4. luokan hopeaa.

31 §.

Punaisen ristin merkein annetut 3. ja 4. luokan Vapaudenristit ovat samanlaiset kuin vastaavan luokkaiset miekkoineen annettavat ristit, mutta niissä on 9,5 mm korkea ja leveä punainen emaljiristi, joka sovitetaan keskikuvion heraldiseen ruusuun ja ritarikuntaristin yläosassa oleva seppelekuvio on sama kuin ilman miekkoja annettavassa Vapaudenristissä.

Punaisen ristin merkein annettu Vapaudenristi kiinnitetään samanlaiseen nauhaan kuin miekkoineen annettu Vapaudenristi eli sodanajan ansioista annettuna punaiseen valkoraitaiseen nauhaan, kuitenkin ilman nauharuusuketta, ja rauhanajan ansioista annettuna keltaiseen punaraitaiseen nauhaan.

32 §.

Punaisen ristin merkein annetut 1. ja 2. luokan Vapaudenmitalit ovat samanlaiset kuin vastaavan luokkaiset rauhanajan ansioista annettavat Vapaudenmitalit, mutta niissä on 6,5 mm korkea ja leveä punainen emaljiristi, joka upotetaan etusivulla olevan kruunatun leijonanpään alapuolelle.

33 §.

Jos joku on saanut useita Vapaudenristin kunniamerkkejä, käyttää hän niitä kaikkia, kuitenkin niin, että paitsi Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-ristiä käytetään ainoastaan korkeinta kaularistiä. Rauhanajan ansioista saaduista Vapaudenristin kunniamerkeistä käytetään kuitenkin vain korkeinta.

34 §.

Kun Vapaudenristin kunniamerkki on myönnetty, annetaan suurmestarin allekirjoittama omistuskirja. Siinä tapauksessa, että kunniamerkki on annettu rauhanajan ansioista, suorittaa Suomen kansalainen omistuskirjasta ritarikunnan hallituksen vahvistaman lunastusmaksun, mikäli ritarikuntaristiä ei ole annettu jalokivineen. Sodan aikana annettua kunniamerkkiä seuraavasta omistuskirjasta ei suoriteta lunastusmaksua.

Ulkomaan kansalaiselle annetaan omistuskirja aina lunastuksetta, mutta omistajan kuoleman jälkeen on rauhanajan ansioista annettu kunniamerkki palautettava ritarikunnan hallitukselle.

35 §.

Suurmestarin apuna ritarikunnan asiain hoitamisessa on ritarikunnan hallitus, johon kuuluu ritarikunnan kansleri ja varakansleri sekä rahastonhoitaja ja sihteeri. Hallituksen jäsenet nimittää suurmestari ja he ovat palkattomia.

Mikäli suurmestari ei halua toimia puheenjohtajana hallituksen kokouksessa, johtaa puhetta kansleri ja hänen estyneenä ollessaan varakansleri.

Ritarikunnan hallitus, joka kokoontuu suurmestarin tai kanslerin kutsusta, hoitaa ritarikunnan asioita, valmistelee esiteltävät asiat ja pitää nimiluetteloa Vapaudenristin kunniamerkin saaneista.

36 §.

Ritarikunnan hallituksen esityksestä suurmestari vahvistaa ritarikunnan hallituksen toimintaohjeet sekä määräykset Vapaudenristin kunniamerkkien antamisen perusteista ja kunniamerkkiasiain käsittelyjärjestyksestä samoinkuin näiden kunniamerkkien käyttämisestä sekä muut tarpeellisiksi katsotut lisämääräykset.

37 §.

Jos se, jolle on annettu Vapaudenmitali tai Vapaudenristi, on syyllistynyt sellaiseen tekoon, ettei häntä enää voida pitää kyllin arvokkaana käyttämään saamaansa kunniamerkkiä, ritarikunnan suurmestari voi harkintansa mukaan julistaa hänet menettämään kunniamerkkinsä.

38 §.

Ritarikunnan sinetissä on kuvattuna Vapaudenristi.

39 §

Ritarikunnan juhlapäivä on kesäkuun 4 päivä.

40 §.

Tällä asetuksella kumotaan 4 päivänä maaliskuuta 1918 Vapaudenmitalien ja Vapaudenristin ritarimerkkien väliaikaisista säädöksistä annettu Suomen Senaatin päätös, 8 päivänä joulukuuta 1939 vapaudenmitalin ja vapaudenristin ritarimerkin antamisen perusteista annettu asetus sekä lisäyksistä ja muutoksista mainittuun asetukseen 20 päivänä joulukuuta 1939, 16 päivänä joulukuuta 1940 ja 25 päivänä syyskuuta 1942 annetut asetukset.

Tämän asetuksen määräyksiä, jotka koskevat Vapaudenristien nauhoja, sovellettakoon myös ennen tämän asetuksen voimaantuloa ansioista vuosien 1939-40 sodan aikana ja 1941 alkaneen sodan aikana annettujen Vapaudenristien nauhoihin.

Vapaudenristin suurristi miekkoineen sekä 1. ja 2. luokan Vapaudenristi miekkoineen, jotka on annettu vuoden 1918 sodan ansioista, kiinnitetään edelleenkin niihin nauhoihin, jotka on vahvistettu 4 päivänä maaliskuuta 1918 Vapaudenmitalien ja Vapaudenristin ritarimerkin väliaikaisista säädöksistä annetussa Suomen Senaatin päätöksessä, eli kaksi edellistä punaraitaiseen keltaiseen nauhaan, joka edellä 13 ja 15 §:n mukaan kuuluu rauhanaikana miekkoineen annettavaan vastaavaan Vapaudenristin, sekä 2. luokan Vapaudenristi punaraitaiseen keltaiseen nauhaan, joka edellä 16 §:n mukaan kuuluu rauhanaikana miekkoineen annettuun vastaavaan Vapaudenristiin, kuitenkin nauharuusukkeella varustettuna.

Edellämainitun sodan ansioista ilman miekkoja annetun 3. ja 4. luokan Vapaudenristit kiinnitetään samoin edelleenkin niihin nauhoihin, jotka on vahvistettu edellämainitussa päätöksessä, eli valkoraitaiseen punaiseen nauhaan, joka edellä 17 ja 18 §:n mukaan kuuluu sodanajan ansioista miekkoineen annettavaan vastaavaan Vapaudenristiin, kuitenkin ilman nauharuusuketta.

Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1944.

Tasavallan Presidentti
MANNERHEIM

Puolustusministeri
A.Walden