Vapaudenristin ritarikunta

Suomen vanhimman ritarikunnan, Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen.  Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 4.3.1918. Sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16.12.1940. Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan ohjesäännön asetuksella numero 550/18.8.1944, joka on yhä voimassa.

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana Suomen puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista sekä siviili- ja sotilashenkilöille ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi. Erityisenä tunnustuksena ensisijaisesti sodan ajan maanpuolustusansioista Vapaudenristi voidaan antaa myös suomalaisille joukko-osastoille, laitoksille ja yhteisöille. Vapaudenristillä voidaan palkita myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ansioituneita suomalaisia. Vapaudenristin kunniamerkki voidaan antaa myös ulkomaan kansalaiselle.

Vapaudenristin ritarikunnan suurmestarina on Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Ritarikunnan suurmestarin apuna toimii ritarikunnan hallitus, johon kuuluu kansleri, varakansleri, sihteeri ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöinä ritarikunnalla on Pääesikunnan asettama yhteysupseeri ja sihteeri.

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit ovat: Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali.

Vapaudenristin erikoiskunniamerkit ovat seuraavat: Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-risti, Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti, 1. luokan Vapaudenmitali ruusukenauhassa, Vapaudenmitalin kultainen ansiomitali, Vapaudenristin sururisti sekä Vapaudenristin surumitali.

Rauhan aikana annettavien vapaudenristien nauhan väri on keltainen ja sodan aikana annettavien nauhan väri on punainen.

Vuosien 1918–1919 aikana jaettiin Vapaudenristin kunniamerkkejä noin 28 000 kappaletta. Näistä Vapaudenristejä oli noin 10 000 ja Vapaudenmitaleja noin 18 000. Viime sotiemme 1939 – 1945 aikana jaettiin noin 573 000 Vapaudenristin kunniamerkkiä. Näistä Vapaudenristejä oli noin 90 000 ja Vapaudenmitaleja noin 483 000. Sotien jälkeen Vapaudenristin kunniamerkkejä on jaettu rajoitetusti. Vuosina 1946 - 2006 on jaettu noin 2500 Vapaudenristin kunniamerkkiä, joista Vapaudenristejä noin 1100 ja Vapaudenmitaleja noin 1400.